Sähköojan kaivuuta

Ryhdyin sitten eilen tuumasta toimeen ja aloin kaivamaan ojaa talolta liiterille. Hidasta touhua eikä kovin mukavaa jos sataa. Onneksi eilen ei muuta kuin vähän ripotteli pariin otteeseen.

Keksin tarvikeongelmaankin ratkaisun. Tein tarvikkeista listan ja pyysin ystävääni Reijoa käymään kysymässä hintaa tarvikkeille tästä pahamaineisesta sähköliikkeestä. Järkeilin että sitten voin aivan hyvin mennä itse saman listan kanssa takaisin liikkeeseen ja kysyä hinnan. Jos hinta on sama, ostan tarvikkeet itse, mutta jos Reijo sai halvemman hinnan, niin pyydän Reijoa ostamaan tarvikkeet. Saman hinnan saimme, joten ostin tarvikkeet. Kauppias ei edes kysellyt mitä aion tehdä, eikä ihmetellyt sitäkään että minä ja Reijo kyselimme aivan samoja tarvikkeita. Ehkä kauppias onkin ihan reilu mies. Tai sitten hän on vielä ovelampi kuin arvaankaan ja nosti hintoja jo kun Reijo kävi kyselemässä.

Tähän mennessä olen ojaa kaivaessa löytänyt maasta:
- useita kastematoja
- vanhan ruosteisen tyhjän peltipurkin (todennäköisesti hernekeittopurkki)
- 3 metallista pullonkorkkia
- omituisen yhdeltä syrjältään terävän kiven (mieleeni tuli että se voi olla vaikka jonkun esihistoriallisen kulttuurin työkalu)
- lahonnutta puuta

Täytyy tänään pyöräillä toisen ystäväni Martin luokse käymään. Lainaan häneltä sähköporaa jotta saan johdolle reiät talon ja liiterin seiniin. Elättelen vähän toiveita että Martti saattaisi lähteä avuksikin. Saapa nähdä, Martti on aika kova kaljoittelemaan, eikä välttämättä ole siinä kunnossa että olisi avuksi.